Käsimatkatavaroiden sietämätön keveys

Pakko myöntää, että lähden ensimmäistä kertaa lomamatkalle pelkillä käsimatkatavaroilla. Reissaan yksin ja vaihdan konetta sekä meno- että tulomatkalla, ja lauttamatkustustakin edessä. Lähden siis vain trolleyn ja kameralaukun kanssa matkaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut rinkka, mutta se on varattu pojan partioleirille.

Jouduin hankkimaan uuden trolleyn, koska tyttäreni lennähti ystäviensä kanssa Espanjaan viime yönä ja sain hänetkin ylipuhuttua käsimatkatavaroiden varassa matkustamiseen. Niinpä hän pakkasi napakasti topit, shortsit ja flip-flopit vanhaan pehmeäkuoriseen käsimatkalaukkuumme. Jäi sekin vajaa 50 euroa käyttörahaksi nuorten matkalle. Tyttö näytti olevan ihan tyytyväinen, vaikka  kosmetiikkavuoren poisjättäminen hiukan kirpaisi.

Mitään monen sadan euron sijoitusta kapsäkkiin en ollut tekemässä ja selvisinkin alessa alle kuudella kympillä. Päädyin turkoosiin kovakuoriseen laukkuun. Melkein sävy sävyyn säväyttävän Malaga-niskatyynyni kanssa! Ilman niskatyynyä en suostu enää matkustamaan, tuon ostin Malagan verovapaasta. Tyyny tuo huomattavaa nukkumamukavuutta lennolle.

Ateenan kentällä ei saa nukkua!

Ensi perjantai-iltana alkavassa reissussa kuuppaan ottaa vain yksi pikkuseikka. Se, että saavun Ateenan kentälle vasta 2.40 yöllä ja lentoni Ikariaan lähtee 7.30 aamulla. Ateenan kentällä ei ole nukkumismahdollisuutta, mutta noin lyhyeksi ajaksi en viitsi hotelliin mennä. Aion nuokkua jossain kentän nurkassa! Epäilen, että tässä koko matkan tylsin osuus. Näen jo itseni sekavana huojumassa kohti Aegean Airlinesin porttia aamulla.

Sitäpaitsi! Ateenassa voi iskeä aikamoinen helle päin naamaa, jos tämänhetkiset lukemat jatkuvat. Rehellisesti sanottuna toivon, että lämpö putoaisi tuonne kolmeen kymppiin, kun se nyt on häilynyt neljän kympin hujakoilla ja päälle.

Yhtä hankintaa olen vähän miettinyt vielä ennen reissua, vaikka yritänkin selvitä kohtuubudjetilla.

Tekisi kovasti mieleni hankkia hamam-pyyhe. Sellainen iso, kevyt ja ohut. Näytti olevan (Familon) alessa noin kahdenkympin hujakoilla. Se kävisi myös peitosta lentoasemalla nuokkuessani.

Reissu lähenee ja raju tuuli riepottaa pihapuita!

 

Ikaria – odotan aitoa, tarunomaista Kreikkaa

Kuva

Elefteria i thanatos –  vapaus tai kuolema. Se on Kreikan motto sekä Nikos Kazantzakisin kirjan nimi.

“Vapaus tai kuolema” sopii motoksi myös  matkaajalle, kuollakseen vapautta kaipaavalle seikkailijalle. Minullekin. Toinen mottoni voisi olla: Elämä on lyhyt, vietä siitä niin paljon Kreikassa kuin voit.

Blogi käynnistyy varsinaisesti kreikan kielimatkalla Ikarian saarelle, jonne lähden 7.heinäkuuta illalla AirBalticin siivin. Lennän reissulla myös Aegean Airlinesilla, Transavialla ja Norwegianilla. Lupaan antaa näistä lahjomattomia arvioitani.

Ikaria ei ole perinteinen turistisaari, vaan hyvin omaa laatuaan.Odotan siloittelematonta Kreikkaa, villivihanneksia, paahtavia patikkapolkuja ja villejä aaltoja.

Ikaria sijaitsee noin tunnin lauttamatkan päässä Samoksen saarelta, siis myös hyvin lähellä Turkin rannikkoa. Lennän Ikariaan Ateenasta Aegean Airlinesilla.

Etenen blogissa  tunnelmista, maisemista, tilanteista toiseen Kreikan-matkoillani kuvin ja sanoin. En lupaa olla järjettömän kriittinen tai objektiivinen, vaan aina varauksetta hehkuttaa kohteen ihanuutta…no, ei sentään!

Siitä mikä on pielessä lupaan myös kertoa. Jotta blogissa olisi materiaalia muulloinkin kuin Kreikan-matkoilla, saatan tehdä syrjähyppyjä muualle maailmaan. Välillä matkustan yksin, välillä yhdessä perheeni kanssa.

Tietoa on myös luvassa muiden matkailijoiden päätösten tukemiseksi. Kohteita, ravintoloita, nähtävyyksiä, reittejä, aktiviteetteja, kirkkoja, historiaa, luostareita, ihmisiä. Kulttuuria, ruokaa ja kieltä.

Niin, kieltä…

Edessä uusi kieli, uusi saari ja uusi lentoyhtiö. Yllätysmomentteja riittää!

Ikariasta matkustan vielä Samokselle tapaamaan Karlovasin kaupungissa asuvaa ranskalaista ystävääni Virginieta, johon tutustuin viime syksyn Samoksen reissulla. Asun Karlovasissa Anema by the sea– majatalossa. Karlovasi on mielenkiintoinen pieni yliopistokaupunki. Toki Samosta aion tutkia muualtakin. Muun muassa juuri kunnostettu ja avattu Euphalinoksen tunneli on ohjelmassa.

Mutta ensin Ikariaan. Kielikouluni on Ikarian Centre. Se sijaitsee ylhäällä vuorella lähellä Arethousan kylää. Aion asua vajaat pari viikkoa vuorella kielikoulun majoitustiloissa. Reissuja sieltä ympäri saarta tehden mitä nyt pänttäämiseltä ehdin.

Otin sentään yhden hengen huoneen, vaikka yhteismajoitustakin olisi ollut tarjolla puolet halvempaan hintaan. Ei sentään tässä iässä enää…

Olen siis vihdoin päättänyt aloittaa kreikan kielen opinnot. Veri veti aloittamaan uutta kieltä ja mikäs sen sopivampaa kuin kreikka!

Nauttikaa Kreikasta kanssani!

PS:Kuvat muistuttavat viime vuoden ihanista matkoista Parokselle ja Samokselle.